Pörssinoteeratut todistukset – työkaluja moneen markkinatilanteeseen, Osa 2

Tässä artikkelissa avaamme päivänsisäisen vivun käsitettä.

Viime kuussa kävimme läpi, millaisia pörssinoteerattuja todistuksia on olemassa, mihin eri kohde-etuuksiin niillä voi sijoittaa ja millaisiin vipuvaikutuksiin niillä voi päästä kiinni. Käytäessä kauppaa ETN:illä, joissa vivun kerroin on enemmän kuin yksi, on vipuvaikutuksen ymmärtäminen ensisijaisen tärkeää. Mitä korkeampi vipu, sitä suurempia yllätyksiä sijoittaja voi kohdata, mikäli ei ole täysin omaksunut miten päivänsisäinen vipu vaikuttaa todistuksen arvoon. Tässä artikkelissa avaamme päivänsisäisen vivun käsitettä ja esimerkkien avulla havainnollistamme, kuinka sijoittaja voi helposti laskea päivänsisäisen vivun vaikutusta.

Päivänsisäinen vipu

On huomattava, että vivutettujen todistusten vipuvaikutuksen arviointi ei pitkällä aikavälillä ole kovin suoraviivaista, mikä johtuu siitä, että vipukerroin ottaa huomioon ainoastaan päivän sisäisen kurssiliikkeen.. Vaikka kohde-etuus olisi esimerkiksi kuukauden sisällä noussut 30 prosenttia, kolminkertaisella vivulla olevan ETN:n arvo ei todennäköisesti ole noussut 90 prosenttia. Päivänsisäinen vipu tarkoittaa, että kohde-etuuden edellisen päivän sulkemisarvon ja tämän päivän päätösarvon erotus kerrotaan vipukertoimella. Tämä päivänsisäinen prosentuaalinen muutos ETN-kohtaisella vipukertoimella kerrottuna määrää myös sen, kuinka paljon ETN:n arvo muuttuu. Vaikka kohde-etuus olisi noussut tuon edellä mainitun 30 prosenttia viikossa, suurin merkitys todistuksen arvoon on sillä, miten nousu on tapahtunut, eli toisin sanoen, mikä on ollut kohde-etuuden arvon päiväkohtainen vaihtelu. Seuraavissa esimerkeissä on avattu päivänsisäisen kurssivaihtelun vaikutusta lasku- ja nousumarkkinoissa sekä numeerisesti että graafisesti.

Nouseva trendi

Nousevan trendin esimerkissä kohde-etuuden kurssikehitys on ollut pitkällä aikavälillä nouseva. Lopullinen arvonmuutos kuuden päivän päätteeksi on alun tarkasteluhetkestä noussut 9,0 %, mutta kahtena päivänä kohde-etuus on käväissyt myös laskussa. Nopeasti ajateltuna voisi olettaa, että 15-kertoimen vipu nostaisi tuotteen arvoon 9 % x 15 = 135 %, mutta kuten esimerkistä näkyy, päivänsisäinen vaihtelu suuntaan ja toiseen muuttaa tätä laskukaavaa hieman monimutkaisemmaksi.

Alla olevassa taulukossa ja kuvaajassa tarkastellaan miten vipukerroin vaikuttaa BULL X3 sekä BULL X15 -todistuksissa päivänsisäisesti suhteessa kohde-etuuden arvoon. Oletetaan, että kohde-etuuden kehitystä lähdetään tarkastelemaan ensimmäisen päivän arvosta 100. Toisena tarkastelupäivänä kohde-etuus on noussut 4 % arvoon 104. BULL X3 -todistus on tällöin noussut 12 prosenttia (= 3 x 4 %) arvoon 112 ja BULL X15 on noussut 60 prosenttia (= 15 x 4 %) arvoon 160, eli kohde-etuuden prosentuaalinen kehitys lähtö- ja loppuarvon välillä kerrotaan suoraan todistuksen vipukertoimella.

Kolmantena päivänä kohde-etuus onkin sulkenut arvoon 102 eli 1,9 % (= (104 -102)/104) edellispäivää alemmas, mutta kohde-etuuden arvo on kuitenkin 2 % lähtöarvoa korkeammalla. Tällöin BULL X3:n päivän päätösarvo on 5,8 prosenttia (= 3 x 1,9 %) alempi , eli se sulkee arvoon 105,5 (= 112 x (1-0,058)). Samaan aikaan BULL X15 laskee 28,8 prosenttia (= 15 x 1,9 %) ja päätyy arvoon 113,8 (= 160 x (1-0,288)).

Todistusten lopullinen arvonmuutos kuuden päivän aikana saadaan tarkastelemalla viimeisen päivän sulkemisarvoja. Tässä tapauksessa BULL X3 on noussut 26,8 %, ja BULL X15 on noussut 95,0 % ensimmäisen päivän lähtötilanteesta.

nouseva-1

Taulukko 1: Numeerinen esimerkki nousevasta markkinasta. Huomaathan, että luvut ovat pyöristettyjä. Lähde: Nordea Markets

 

nouseva-2

Kuva 1: Graafinen esimerkki nousevasta markkinasta. Lähde: Nordea Markets

 

Kuten kuvasta näkyy, erityisesti 15-kertaisella vivulla varustetussa tuotteessa arvonvaihtelu on erittäin suurta. Mikäli sijoittajan liipaisinsormi on herkällä, voi tuotteella saavuttaa huomattavia tuottoja lyhyessäkin ajassa. Jos hyvin kehittyneestä tuotteesta ei kuitenkaan ole valmis luopumaan oikealla hetkellä, saattaa 80 %:n nousu seuraavana päivänä päätyä takaisin lähtötilanteeseen.

 

Laskeva trendi

Laskevan trendin esimerkissä tarkastellaan perinteisten BULL -todistusten, BULL X3 ja BULL X15, sekä laskevasta markkinasta hyötyvän BEAR X15 -todistuksen kehitystä. Esimerkissä kohde-etuus on viikon päätteeksi 11 % lähtöarvonsa alapuolella ja trendi on ollut koko viikon tasaisen laskeva.

 

laskeva-1

Taulukko 2: Numeerinen esimerkki laskevasta markkinasta. Huomaathan, että luvut ovat pyöristettyjä. Lähde: Nordea Markets

 

laskeva-2

Kuva 2: Graafinen esimerkki laskevasta markkinasta. Lähde: Nordea Markets

 

Kuten esimerkeistä huomataan, tasaisesti laskevassa markkinassa BEAR X15 -todistuksen arvo on noussut korkoa korolle -vaikutuksen myötä kuuden päivän aikana huimat 331,1 %. Samaan aikaan BULL X15 todistus on kuitenkin laskenut ”vain” 88,9 %. Laskevassa markkinassa päivänsisäinen prosentuaalinen lasku hidastuu todistuksen arvon laskiessa. Tosin, liian matalalle laskenut todistus vaatii hyvin suuren prosentuaalisen nousun kivutakseen takaisin lähtöarvoonsa.

Päivänsisäinen vipu on kaksiteräinen miekka, sillä se toimii molempiin suuntiin. Sijoittaja pääsee hyötymään ”korkoa korolle” -efektistä mikäli trendi on oikean suuntainen, mutta jos suunta ei olekaan toivottu, on oltava valmis luopumaan sijoituksestaan lyhyessäkin ajassa. Vipuvaikutuksen sielunelämän omaksuttuaan sijoittajan on mahdollista maustaa salkkuaan vivutetuilla ETN:illä tai esimerkiksi BEAR -todistusten avulla suojata tavallista osakesalkkua kurssien laskua vastaan.

Seuraavassa kuukausikirjeessä käsittelemme ETN:ien käyttämistä erilaisissa markkinatilanteissa, joten pysythän kuulolla.

 

Lähteet:

Nordea Markets 29.11.2019

Further reading